Seksuaalisen toiminnan häiriöt

Serotoniinilla on tärkeä rooli seksuaalisen halun ja toiminnan säätelyssä. Niinpä seksuaalisia häiriöitä tuleekin useimmille aineiden käyttäjille. Useimmilla ongelmat poistuvat vähitellen käytön lopettamisen jälkeen.

Masennuslääkkeiden tuottamista seksuaalisen toiminnan häiriöistä on vaikea saada selvää. Niistä ei välttämättä kerrota kenellekään, vaikka ne voivat olla hyvin merkittäviä henkilön elämänlaadun, minäkuvan ja mielialan kannalta. Valitettavasti ne tulkitaan lähes aina erheellisesti masennuksen oireiksi.

Alun perin raportoitiin, että seksuaalisia häiriöitä tulisi alle 30 prosentille SSRI:n käyttäjistä. Tulos perustui siihen, kuinka moni aktiivisesti valitti asiasta hoitavalle lääkärille. Asiaa varta vasten kysyttäessä useimmat kuitenkin kertovat seksuaalisista vaikeuksista, joita lääkkeet aiheuttavat. Laajassa, vuonna 2014 julkaistussa 1829:n SSRI-aineiden käyttäjän haastattelututkimuksessa 62 prosenttia koki nimenomaan lääkkeiden aiheuttaneen heille seksuaalisia vaikeuksia. Kun asiaa on aktiivisesti tutkittu, on päädytty siihen, että seksuaalisia häiriöitä koituu lähes kaikille eli 83–98 prosentille kaikista SSRI:n käyttäjistä. Tätä voi pitää SSRI-aineiden tunnettuna päävaikutuksena.
Tarkimmassa tehdyssä tutkimuksessa Clayton tutkimusryhmineen selvitti SSRI- ja SNRI-aineita käyttävien masentuneiden seksuaalisten häiriöiden määrää ja laatua vuonna 2006 ilmestyneessä tutkimuksessaan. Tutkittavan ryhmän muodosti aluksi 5227 masentunutta, jotka käyttivät SSRI- tai SNRI-aineita.
Näistä 2113 henkilöllä osoittautui olevan yleinen laaja seksuaalisen toiminnan häiriö (global sexual dysfunction). Tämä oli odotusten mukaista. Jo aiemmin oli päädytty siihen että 30–40 prosentille käyttäjistä tulee suuria ja laaja-alaisia seksuaalisia pulmia. Tutkijat eivät kuitenkaan lopettaneet tähän. He keskittyivät seuraavaksi niihin 3114 masentuneeseen, joilla tätä yleistä seksuaalisen toiminnan häiriötä ei ollut.
Seksuaalinen toiminta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: haluun, kiihottumiseen ja orgasmiin. Tutkijat selvittivät, oliko tutkittavilla jollakin osa-alueella masennuslääkkeiden aiheuttamia ongelmia. Osoittautui, että 96 prosentilla naisista ja 98 prosentilla miehistä oli merkittäviä vaikeuksia vähintään yhdellä näistä alueista. Miehillä tyypillisesti seksuaalinen kiinnostuneisuus oli mennyt tai heillä ei ollut kykyä siemensyöksyyn. Naisilla pulmia oli ennen kaikkea kiihottumisessa. Nämä seikat alensivat heidän elämänlaatuaan. Vain 2 prosenttia tutkituista SSRI:n käyttäjistä oli säästynyt seksuaalisiltaa vaikeuksilta.
Osalla seksuaalinen toimintakyky palautuu normaaliksi, kun SSRI-aineiden käyttö lopetetaan, mutta osalla häiriö jää pysyväksi. Pitkäaikaistutkimuksia ei ole tehty, mutta tapauskertomuksia pitkäaikaisista seksuaalielämän häiriöistä on paljon.
Tutkimuksessa, jossa SSRI-aineita käyttäneet masentuneet ja sen seurauksena seksuaalisia vaikeuksia kokeneet siirtyivät toisen tyyppiseen hoitoon, kuuden kuukauden kuluttua 55 prosentilla oli joitain seksuaalisia häiriöitä jäljellä. Vertailuryhmässä, jonka masentuneet eivät olleet syöneet SSRI-aineita, seksuaalisia häiriöitä oli 4 prosentilla.
Ensimmäisiä tutkimuksia PSSD:stä (post SSRI sexual dysfunction) eli SSRI:n käytön aiheuttamasta pitkäaikaisesta seksuaalihäiriöstä on ilmestynyt viime vuosina.